Julkaistu Kauppalehdessä 25.11.2020
Päiväkotiliiketoiminnan myynti teki Kaisa Pihlajaniemestä miljonäärin. Sitten hän palasi pätkätöihin luokanopettajaksi.
Exitin jälkeen
Kaisa Pihlajaniemi, autokorjaamoyrittäjän tytär, oli vannonut, että ei ryhtyisi yrittäjäksi. Mutta niin vain kävi, että 30-vuotiaana luokanopettajana hän päätyi perustamaan kotipaikkakunnalleen Nivalaan yksityisen päiväkodin. Kysyntää oli, sillä päivähoitoon oli pitkät jonot. Vain puoli vuotta ensimmäisen päiväkodin avaamisen jälkeen hän laajensi naapurikaupunki Ylivieskaan, jossa oli päiväkoti lopettamassa.
Pihlajaniemellä ei ollut viisivuotisstrategiaa tai aikomusta kasvattaa yritystä. Reilut viisi vuotta myöhemmin hän havahtui siihen, että vahingossa perustettu yritys oli kasvanut jo ”aika isoksi”. Naperopelto Oy:llä oli viisi päiväkotia, liikevaihtoa lähes 1,4 miljoonaa euroa ja lähes 30 työntekijää.
Se oli murroskohta, joka sai yrittäjän pähkäilemään, mitä seuraavaksi. Yksi vaihtoehto oli laajentaa muille paikkakunnille. Se olisi vaatinut isoja investointeja. Naperopelto oli palvelusetelipäiväkoti. Pihlajaniemen mielestä kunnissa yleistynyt yksityisen päivähoidon palveluseteli on systeeminä hyvä, mutta tuottaa yrittäjälle myös byrokratiaa ja epävarmuutta.
”Se on löyhässä hirressä roikkumista. Kunta voi koska tahansa tehdä päätöksen, että palveluseteleitä ei myönnetä. Koin sen turvattomaksi.”
Kun samaan aikaan tuttu päiväkotiyrittäjä myi oman yrityksensä Touhula-ketjulle, Pihlajaniemikin kiinnostui.
”Minulla ei ollut käynyt mielen vieressäkään yritykseni myynti. Ajattelin, että olisi kiva tietää, minkä arvoinen firma olisi.”
Yritysvälittäjä teki hinta-arvion. Pian Pilke Päiväkodit ilmoitti olevansa kiinnostunut ostamaan liiketoiminnan.
”Sitten ruvettiin puhumaan kauppasummasta, yli miljoonasta eurosta. Ajattelin, että herranen aika, eihän tällaista voi tapahtua. Kun perustin firmaa, kävelin lakki kourassa pankkiin ja hain 60 000 euroa lainaa, että saan ruveta räveltämään. En ollut ajatellut, että joku voisi pitää tätä niin arvokkaana.”
Osapuolet pääsivät nopeasti sopuun hinnasta, sillä yritys oli hyvässä kunnossa. Pihlajaniemi punnitsi vaakakupeissa rahasummaa, yrittäjyyden epävarmuutta ja alan myllerrystä. Lopulta raha ratkaisi.
Eräänä marraskuun lopun iltana koko Naperopellon henkilökunta oli koolla. Pihlajaniemi tarjosi kakkukahvit. Kun työntekijöille kerrottiin liiketoimintakaupasta, muutama heistä alkoi itkeä.
”Se ei ollut helppoa, olin kiintynyt henkilökuntaan. Kävimme yhdessä mökkeilemässä ja katsomassa stand upia. Olimme älyttömän tiivis sakki.”
Pihlajaniemi ei halunnut kaupan jälkeen jäädä yritykseen töihin, mutta ei osannut olla joutenkaan. Jo ennen yrityskauppaa hän oli tullut valituksi Nivalan kaupunginvaltuustoon. Vielä samana vuonna hän perusti entisen työntekijänsä kanssa Nivalaan hyvinvointikeskuksen ja lähti osakkaaksi miehensä ja kälynsä miehen ostamaan terassilasiyritykseen.
Kaupan jälkeen Pihlajaniemi jännitti muiden ihmisten reaktioita. Kun 1,3 miljoonan euron pääomatulot seuraavan vuoden veropäivänä tulivat julki, paikallislehden tekstiviestipalstalla ihmeteltiin, miten joku voi tienata ”käden puristuksella” miljoonan. Ei hän silti yöuniaan menettänyt.
”Tehkööt perässä. Tämähän on vapaa maa. Jokaiselle annetaan sama aapinen ekaluokalla, ja se on jokaisen oma asia, mitä sillä tekee.”
Raha ei lopulta muuttanut elämää kovinkaan paljon. Pihlajaniemi kertoo ostaneensa perheineen talon, ulkoporealtaan ja nelivetoauton ja matkustelleensa. Nyt rahaa on säästössä ja sijoituksissa.
Liiketoimintakaupan ulkopuolelle jäi kaksi päiväkotikiinteistöä, joita Pihlajaniemen perustama kiinteistöyhtiö vuokraa Pilke Päiväkodeille. Yrityskauppaa seuraavana syksynä Pihlajaniemi palasi luokanopettajaksi samaan kouluun, jossa oli ennen yrittäjyyttä ollut äitiyslomansijaisena. Nytkin hän tekee määräaikaista sijaisuutta.
”En tiedä, saanko koskaan virkaa, kun lapsimäärä vähenee.”
Itseään vastarannan kiiskeksi kuvaava Pihlajaniemi on opettajana unelmatyössään.
”Siinä on vapaus toteuttaa työtä omannäköisesti, vähän kuin yrittäjänä. Yrittäjänä olin tosi yksin, kannoin henkilökunnan huolia. Kaipasin työyhteisöä.”
Kuka?
Kaisa Pihlajaniemi
Ikä: 39
Yritys: Naperopelto Oy, jonka liiketoiminnan myi marraskuussa 2017
Koulutus: Kasvatustieteen maisteri ja lähihoitaja
Perhe: Aviomies, 8- ja 15-vuotiaat pojat, kaksi koiraa
Harrastukset: Juoksu, kävely ja muu liikunta
Neljä neuvoa yritystään myyvälle
1. Pidä yritys kunnossa: ”Perustavanlaatuinen asia on se, että yrityksestä on pidetty hyvää huolta, talous on kunnossa ja sen läpikotainen tarkastelu kestää päivänvalon. Kaapeissa ei saa olla luurankoja. Se nopeuttaa kaupan syntymistä, ja hinnasta pääsee helpommin sopuun.”
2. Kuuntele tunnetta: ”Tunteet ohjaavat oikeaan suuntaan. Jos yrityksen myyminen ei tunnu hyvältä, niin älä myy. Jos taas tuntuu hyvältä, niin anna mennä.”
3. Ota aikaa asian käsittelyyn: ”Yrityskaupan jälkeen älä tee mitään ainakaan kahteen kuukauteen. Anna itsellesi aikaa käsitellä ja prosessoida asiaa. Siinä ovat tunteet niin kovassa myllerryksessä. Itselläni olo oli alkuun kuin puulla päähän lyöty. Hyppy tuntemattomaan jännitti ja pelotti.”
4. Keskustele kokeneemman kanssa: ”Kannattaa jutella jonkun sellaisen kanssa, joka on myynyt yrityksensä aiemmin ja pystyy puhumaan asiasta jo etäämmältä. Itsekin olisin kaivannut eräänlaista mentoria, joka olisi antanut vinkkejä, rauhoitellut ja sanonut esimerkiksi, että ei kannata miettiä, mitä muut ajattelevat.”
